keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Eksynyt

Keski-Italiassa on nyt sellainen vuodenaika kuin syksy-kevät.

Syksyä on se, että kastanjapuista putoavat värikkäät lehdet ja kastanjat, oliivit alkavat olemaan kypsiä kerättäväksi oliiviöljyn valmistukseen, ja viinirypäleistä pullotetaan viiniä.

Kevättä on se, että on liian lämmintä ja aurinkoista syksyksi.
Lämpötila kohoaa päivisin jopa +28°.
Teepaitailmat.
Pellot ja nurmikot viheriöivät kuin pääsiäisruohot ja monet Italian kevätkukat, kuten ruusut, ovat aloittaneet uudestaan kukintakauden.
Luonto ei tiedä, mikä vuodenaika on menossa.

Nyt on myös sienienkeräysaika.
Sörtsö ja Tommi vaeltavat usein sienikoreineen metsässä, saadakseen tuoreita sieniä illalliseksi.

Viime vuonna tähän aikaan Spoletossa tapahtui aikas hurja juttu.
Tai no, Italiassahan näitä sattuu.

Kolme eläkeläistä, siis miestä,
olivat sieniä keräämässä tässä lähellä, Apenniinivuoristossa.
Yhtäkkiä kaksi ukkoa huomasi, että kolmatta ei enää ollutkaan matkassa.
Soittivat nopeasti hätänumeroon, että kaveri oli eksynyt.
Koko Spoleto lähti liikkeelle etsimään kadonnutta vanhusta, sillä jos vuoristossa eksyy niin sieltä on melko mahdotonta löytää takaisin ihmisten ilmoille.

Carabinierit, poliisit, pelastusvartiot ja vapaaehtoiset spoletolaiset,
kaikki huhkivat vuoristoa ylös ja alas, eksynyttä löytämättä.
Helikopterit hyrräsivät Spoleton taivaalla kuin pahemmassakin hätätilassa.
Suurtapahtuma.

Tulos:
Naapurimme Franco meni lähibaariin päiväkahville.
Baarin tiskin edessä seisoi vanhempi mies, tyytyväisenä croissantia maiskutellen ja kahvia hörppien.

Käsivarressa keikkui sienikori,
kukkuroillaan herkullisen näköisiä sieniä.
Franco tokaisi miehelle:
"Sä taidat olla se eksynyt, jota etsitään helikoptereilla."
Johon mies tyynesti: "Ai niinkö."

Eläkeläismies oli kyllä sanonut kumppaneilleen palaavansa jo kotiinpäin.
He eivät olleet kuulleet sitä.
Keräsivät niin innoissaan nokka  maassa sieniä.

Eksynyt oli eksynyt baariin.

PS. Pari kuvaa Spoleton syksykeväästä.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti