Tiistai

Eilen oli tiistai.
Ihan tavallinen tiistai muille,
minulle syntymäpäivä.

Nyt toteat ehkä:
"Ai, no onnea!"
Eli: "Kiitos kiitos!"

En välittäisi synttäreistä ihan joka vuosi, tässä iässä riittäisi kyllä parin vuoden väleinkin.

Sörtsö oli innoissaan.
Herätti minut puoli viiden aikaan aamuyöstä.
Luulisin, en kyllä katsonut kelloa,
nukutti niin.
Tökkäsi kukkapuskan nenäni alle huudahtaen iloisesti: "Auguri!" "Onnea!"
Yritin hymyillä ja aukaista edes toisen silmäni vastatessani: "Grazie!"
Sain myös lahjan, jonka Sörtsö aukaisi itse.
Nopea mies.
Tabletti.
Jeeeee!
Tarpeeseen tuli: Olen kirjoittanut n.100 blogipostausta kännykkääni,
napsutellen tekstiä silmät viirussa.

Myöhemmin päivällä Petrik ja Thomas soittivat skype puhelun Tampereelta onnitellakseen äitiään.
Mahtava keksintö tämä Skype:
Voit puhua ilmaiseksi ja näet vielä
rakkaasi ruudussa.
Jos he ovat kameran edessä.
Petrik makasi sohvalla,
joten näin hänestä ruudun alareunassa osan hiuksia ja toisen silmän.
Tommista en tiedä missä istui, mutta päätä ei näkynyt ollenkaan, vain hartia mustassa villapaidassa.
Onneksi äiti tunnistaa lapsensa hartiastakin.
Esteristä ei näkynyt mitään,
mutta ääni kuului.
Taisi olla suihkussa.
Facebookissa oli onnittelut,
ensimmäisen kerran näin Esterin kirjoittaneen suomea:
Paljon onnea anoppi!

Postissa tuli yllätys.
Siskoni Tiina oli lähettänyt paketin Suomesta:
Juicen CD ja mukana lappu, jossa siskoni muisteli aikoja, kun lököttelin päivät pitkät sängyllä Juicea kuunnellen ja runoja kirjoitellen.
Nuori ja romanttinen.
Ilmeisesti jo silloin viihdyin makuuasennossa niinkuin poikanikin, sänky on vain vaihtunut sohvaksi.
Oli paketissa pari suklaapötköäkin.
Älkää kertoko Sörtsölle,
Geishat kun olivat jo turvallisesti vatsassa, ennenkuin Sörtsö ehti ne näkemään.

Illalla Sörtsö vei minut vielä ravintolaan syömään,
sama paikka kuin vuosi sitten.
Tunnelmallinen sali;
pieniä pöytiä, himmeitä jouluvaloja ja romanttinen takkatuli.
Ulkona taivaalla valtavan kokoinen
valosydän.
Sörtsön mielestä naurettava,
minusta ravintolan kohokohta.
Kuin meille tehty.
Siksi palaan ensi vuonnakin.

Jos en unohda syntymäpäivääni.